Postin verkkosivuilla kirjoitettiin tammikuussa 2016 seuraavasti:

”Posti on suunnitellut julkaisevansa toukokuussa postimerkkiarkin, jonka teemana on sananvapaus, tärkeä demokratian peruspilari ja tärkeä arvo Suomessa…Postimerkkiarkissa on viisi sananvapauteen liittyvää teemaa, jotka ovat eläinten oikeudet, tuloerot, kulttuuriarvot, maahanmuutto ja energiamuodot. Aiheet ovat suomalaisia puhuttavia, ajankohtaisia aiheita…”

Postimerkkitoimikunnan puheenjohtaja Kaj Kulp kertoi tuolloin, että ”Perustuslaissa turvattu sananvapaus on meille suomalaisille suorastaan äidinmaidossa siirtyvä asia, joka on tärkeä arvo myös maailman muuttuessa… Postimerkit herättävät kiinnostusta ja keskustelua. Sananvapaus-postimerkkiarkki on jo tässä vaiheessa noussut puheenaiheeksi. Arkin kuvamaailmaa on tulkittu monista näkökulmista. Seuraamme aiheesta käytävää keskustelua ja keräämme asiakkaidemme palautetta muun muassa Postiraadin kautta helmi-maaliskuun aikana”

Huhtikuussa ääni vaihtui kuitenkin kellossa ja Posti kertoi, että ”Posti on päättänyt jättää julkaisematta vastinpareja kuvaavat Sananvapaus-postimerkit asiakkaista koostuvan Postiraadin palautteen johdosta. Postiraadin monissa jäsenissä herätti voimakasta hämmennystä erityisesti eläinten suojelua ja maahanmuuttoa kuvaavat postimerkit. Osa koki kuva-aiheet loukkaaviksi, ja merkkien yhteyttä sananvapauteen ei ymmärretty. Posti tahtoo ratkaisullaan välttää keskustelun kärjistämistä.”

Ja Kulp kommentoi ratkaisua kertomalla, että ”Sananvapauteen kuuluu myös vastuu yhteiskunnallisesta keskustelusta. Tämä oli vakavan harkinnan myötä syntynyt päätös - emme halua luoda vastakkainasettelua tai mahdollistaa vihapuhetta. Olemme voimakkaasti monikulttuurinen yritys. Postin työntekijät Suomessa edustavat yli 80 kansalaisuutta”

Että näin. Suomeksi sanottuna itsesensuuriin ryhdyttiin, koska Postiraati ei ymmärtänyt sitä, mistä teoksissa oli kyse ja koska raadin edustajista monet päättivät loukkaantua kolmansien osapuolten puolesta. Olisi mielenkiintoista kuulla, kuinka postimerkkien julkaisu olisi mahdollistanut vihapuhetta. Niqabiin verhottu hahmohan oli suorastaan erinomainen ja ajankohtainen aihe, sillä Suomessakin on keskustelu siitä, kuinka kyseisen vaatekappaleen käyttöön tulisi suhtautua ja kansanedustajatasoa myöten on esitetty ajatuksia siitä, että niqab tulisi kieltää.

Se että niqabin esittäminen perisuomalaiseksi koetun koivumaiseman rinnalla tuntuu vastakkainasettelulle ja jopa vihapuheen mahdollistavalle, on hyvin kuvaavaa. Ihan oikeasti.

Jos niqab ei sovi koivumaiseman vastinpariksi, niin johtuuko se siitä, että niin ajatteleva haluaa päästä eroon niqabeista, koska ”ne eivät kuulu Suomeen”?  Vai kenties siitä, että hän haluaa kieltää sen, että niqab-kysymys on jo nyt noussut osaksi suomalaista identiteettikeskustelua ja kuvittelee keskustelun katoavan, kun siitä vaietaan kyllin tarmokkaasti? Taiteen tehtävä on nimenomaan rikkoa totuttuja ajattelumalleja, haastaa ja kyseenalaistaa. Samoin sen tehtävä on olla rakentamassa muuttuvaa identiteettiä.

Posti on liittynyt kasvavaan joukkoon suomalaisia toimijoita, joiden mielestä sananvapauden rajoja tulee määritellä sovinnaisuuden, mitäänsanomattomuuden ja ärsyttämättömyyden mukaan. Todellisuudessa kyse on vain pelkuruudesta, selkärangattomuudesta ja kyvyttömyydestä ymmärtää taidetta ja sananvapautta.

Kannuksen Kennedy on palannut politiikkaan ja kiertää nyt maakuntamatkalla Oulussa. Mutta hetkinen, onko hän ollut vaaleissa ehdokkaana pitkään aikaan? Ei, vaan hänen poliittinen hevosensa on venäläinen Sberbank.

"Meidän täytyy pitää viisaasti ja pitkäjänteisesti yhteyksiä Venäjään sekä tietää, mitä siellä tapahtuu," on entisen pääministerin pääviesti. Siksi ihmettelinkin, miksi Aho puuttui myös sote-ratkaisuun. Joku yhteys tuossa on, mutta en nyt keksi mikä.

Olin ajatellut blogata valtionyhtiö Postin Neitsytsaarten bisneksistä, mutta tässä ilmapiirissä lienee viisaampaa kertoa Postin viimeisesimmästä yritysostosta Venäjällä. Posti - tai Venäjällä edelleen Itella - on ostanut kuriiriyhtiö MaxiPostin, jolla on toimintaa 290 Venäjän kaupungissa. Työntekijöitä on MaxiPostilla 250.

http://www.itella.ru/logistics/aboutus/mediaservices/logistics/ru/ru/201...

http://yle.fi/uutiset/entinen_paaministeri_esko_aho_paa_kylmana_venajan_...

Hallitus aikoo mahdollisesti erottaa Postista kuolleen kudoksen: Lähteet HS:lle: Hallitus aikoo pilkkoa Postin ja luopua Finnairin enemmistö­omistajuudesta (HS 24.4.2016) - tämä on järkevää, sillä ilman tätä jakoa on mahdotonta tietää millä alueilla postia voidaan ylipäätänsä kuljettaa tekemättä tappiota.

Nykyisellään Postin yhteiskunnalliset velvotteet säädellään laissa 29.4.2011/415 (Finlex, viitattu 24.4.2016):

"Tämän lain tarkoituksena on turvata postipalveluiden ja erityisesti yleispalvelun saatavuus tasapuolisin ehdoin koko maassa."

Nyt kun Postia uudistetaan, on olennaista kysyä, että kuinka pitkään haluamme huolehtia siitä, että Kusti polkee jokaiseen niemeen ja notkoon. Pohdinnan tueksi liitteenä kuva, jos kehitys jatkuu nykyisen trendin mukaisesti, vuonna 2024 Postia ei enää tarvita.

Tämän kehityksen kannalta merkittävintä on toki sekä julkis- että yksityissektorin kyky  siirtää toimintaansa pois paperilta verkkoon, tai muuten automatisoida toimintojaan.

Kuitenkin, eteenpäin katsova hallitus ilmoittaisi seuraavia vaaleja kauemmas katsovan tavoitteen jo nyt, ja alkaisi tekemään töitä sen eteen:

"Vuonna 2024 Posti kulkee enää sinne, missä se on taloudellisesti kannattavaa."

Toisaalta, jos Postia ruvetaan käyttämään aluepolitiikan keppihevosena koko maan asuttuna pitämiseen, se tulee valtavan kalliiksi (HS 24.04.2016).

Työmarkkina-asioista on tuskin koskaan aikaisemmin keskusteltu näin vilkkaasti. Keskustelun määrä ei näytä tuottavan ongelmiin ratkaisuja, vaan aina löytyy uusi kulma, josta kiistellä. Suomen työmarkkinat ovat solmussa ja langanpäitä nyppiessä tuntuu siltä, että solmu menee aina vain tiukemmaksi.

Sopimusyhteiskunta luo turvallisuutta ja ennustettavuutta, mutta se ajautuu kriisiin nopeiden muutosten edessä. Työmarkkinat ovat tästä hyvä esimerkki. Jäykkien rakenteiden uudistaminen on osoittautunut lähes mahdottomaksi tehtäväksi valtapelien ja monipolvisten sopimuskehikkojen labyrinteissä. Haitallista jäykkyyttä syntyy työpaikoille mm. siitä, että työntekijöiden toimenkuvat eivät jousta samassa tahdissa toimintaympäristön muutosten kanssa.

Viimeisin esimerkki on Posti ja sen ilmoitus laajentaa palveluvalikoimaansa ruohonleikkuupalveluiden tarjontaan. Ilmoitus on saanut liikkeelle niin kannattajia kuin vastustajiakin. Itse ajattelin ensin olla miettimättä koko asiaa, mutta postinjakajan närkästyminen ja ammattiliiton laskelma herätti myös minut pohtimaan tätä uudistusta.

Toimintaympäristön muuttuessa Posti on pakotettu kehittämään toimintaansa ja miettimään uusia palveluita, jotta postinjakajien työpäiviksi riittää tekemistä. Kun tätä postinjakelua täydentävää työtä on nyt löytynyt, kommentoi eräs postinjakaja sitä närkästyneenä: Talouselämässä 22.4. olleen artikkelin mukaan postinjakaja toteaa, että ruohonleikkuusta saa alle euron tuntipalkan ja se on mitätön korvaus tästä fyysisestä työstä.

Mistä on kysymys? Eihän palkka voi olla alle euron tunnilta? Ei se olekaan, vaikka kyseisessä artikkelissa onkin uutisen arvoiseksi nostettu ammattiliitto PAU:n laskelma, jonka mukaan postinjakajalle jäisi ruohonleikkuusta 0,67 euron tuntipalkka. On syytä huomata, että tämä mainittu summa on normaalin palkan päälle maksettava korvaus, jos henkilö suostuu tekemään nurmikonleikkuutyötä postinjakamisen ohella. -Miksi ammattiyhdistys uutisoi asian näin, eikä pohdi esimerkiksi sitä, että uusi palvelu saattaa pelastaa työntekijät irtisanomisilta?

Staattinen toimenkuvakäytäntö ja vaatimus kaikkien työtehtäviä koskevien muutosten hinnoittelusta sekä työmarkkinoiden jäykkyys tulevat hyvin esille tässä esimerkissä. Miksi ihmeessä nurmikonleikkuusta pitäisi maksaa lisää tilanteessa, jossa työntekijän työpäivä ei täyty ilman tätä uutta tehtävää?

Ymmärrykseni mukaan postin työehtosopimuksessa on sovittu säännönmukaisesta työajasta, johon kukin työntekijä on sitoutunut. Esimerkiksi sanomalehdenjakelutyössä kokoaikaisen työntekijän säännöllinen työaika on 38 tuntia ja 15 minuuttia viikossa. Arkijärjellä ajateltuna pitäisi olla ihan sama, kuluuko henkilön työaika postia jakaen vai nurmikkoa leikaten. Voisi olla myös tarpeen keskustella, onko oikein että työntekijä vaatii lisäkorvausta normaalin palkan päälle siitä, että tekisi koko sovitun ajan työnantajan osoittamia töitä.

Näyttää siltä, että Postin tapauksessa työntekijöillä on halutessaan mahdollisuus olla tekemättä koko päivä töitä. Tuottavuutta ei paranneta sillä, että vaaditaan kokoaikaisia sopimuksia työnantajalta, mutta työntekijän ei tarvitsekaan tehdä koko sovittua aikaa töitä. Tai jos tekee, niin voi vaatia siitä lisäkorvausta. Surullista on se, jos työntekijä todella luulee saavansa palkkaa vain 0,67 euroa tunnilta, eikä ajattele asiaa lainkaan kokonaistyövelvoitteensa näkökulmasta katsottuna. Ei ihme, että ihmiset kokevat katkeruutta.

Seuraavassa toinen esimerkki työtehtävien sisältöjen tulkinnasta –tällä kertaa palvelun ostajan näkökulmasta:

Joitakin vuosia sitten elimme perheessäni ruuhkavuosia pienten lasten ja kello viiden kriisien keskellä. Siivous, ruuanlaitto, pyykinpesu ja moni muu arkinen asia täytti päivät totaalisesti. Tuolloin päädyimme ostamaan siivouspalveluita. Mutta kuinka siinä kävikään?

Siivouspalveluyritys arvioi siivouksen kestoksi viisi tuntia. Sovimme, että työ tehdään kahden henkilön tiimityönä, jolloin kummankin osuudeksi tuli 2,5 työtuntia per siivous. Näin tehtiin ja puhdasta tuli. Keitin kahvit termoskannuun joka kerta siivoojia odottamaan.

Kerran ohjeistin, että ”tänään ei tehdäkään sitä normaalia siivousta vaan pestään ikkunat”. Tähän siivoojat totesivat, että ”ei onnistu, ei ehdi”. Vastasin siihen, että ”ei haittaa, jos kaikki ikkunat eivät tule pestyiksi, peskää niin monta kuin 5 tunnissa ehtii”.  Siivoojat kieltäytyivät. Hiukan ihmiettelin, mutta annoin asian olla. Toisen kerran ohjeistin, että ”pyyhkikää sälekaihtimet” (kun ne eivät kuuluneet normaalisopimukseen). Tälläkään kertaa ei onnistunut. ”Ei ehdi.”

Asia alkoi kiinnostamaan minua, koska mielestäni ehdottamani työn sisällön muutokset olivat sopimamme työajan mukaisia ja lisäksi hyvin linjassa siivoojan tehtävien kanssa. Asiaan tutustuttuani kävi ilmi, että en saanutkaan sovittua viiden tunnin palvelua, vaan siivoojat tekivät työn juoksujalkaa kahdessa tunnissa ja olivat jo toisen työtehtävän parissa, kun vielä luulin heidän pyyhkivän pölyjä meidän olohuoneessa. Keittämiäni pullakahvejakaan he eivät todennäköisesti koskaan ehtineet juoda, vaan kaatoivat viemäristä alas. Lasku tuli viideltä tunnilta.

Kolmatta kertaa en enää kokeillut sopimuksemme joustavuutta, vaan lopetin siivouspalvelun ostamisen ja jaoimme siivousvuorot oman perheen kesken. Mutta miten tämä kokemus liittyy Postin ruohonleikkuupalveluun tai työmarkkinoiden haasteisiin?

On tärkeää, että työnantaja tai palvelun ostaja saa käyttöönsä sen määrän työtä, kun  sopimuksessa on sovittu.  Työntekijän näkökulmasta on tärkeää, että hän saa sen palkan ja ne olosuhteet, joista on työsopimuksessa sovittu. Haasteellista on löytää tasapaino ennakkoon sovittujen asioiden ja nopeaa joustoa tarvittavien asioiden välillä. Nykyisessä valtavassa TES-pilkunviilauksessa ei ole riittävästi mahdollisuuksia toimintaympäristön edellyttämien joustojen toteutumiseen.

Toivon, että työntekijäpuoli ymmärtää, että turbulentissa maailmassa ja erityisesti taantumassa toimittaessa, yritysten on muututtava nopeasti. Kyse ei ole työnantajan ilkeydestä, kun se ehdottaa työntekijälle muutosta toimenkuvaan. Kyse on eloonjäämistaistelusta ja työpaikan mahdollistamisesta myös tulevaisuudessa.

Työmarkkinaumpisolmun avaamiseen kannattaa uhrata aikaa ja vaivaa. Siinä auttakoon vanha sananlasku ”joka ei solmuja avaa, se ei vaikeuksia voita”. Sananlasku viittaa varmaankin lahjapaketin narujen avaamiseen, mutta sopii se tähän työmarkkinatilanteeseenkin ohjenuoraksi. Näillä sanoilla evästäisin kaikkia työmarkkinaosapuolia, jos he vain kuuntelisivat. Valitettavasti he eivät vielä kuuntele, vaan hyväksikäyttävät koko systeemiä omien jäsentensä etujen turvaamiseen ja ajavat tätä hienoa maatamme täysillä päin seinää.

Postin liiketoiminnan kehittäminen

Liiketoiminnan kehittämistä ammatikseen vuosimymmeniä tehneenä en voinut välttyä hymynkareen ilmestymistä suupieliini kuullessani Postin etsivän uutta tulevaisuutta ruohonleikkuusta. Mutta sittenpä rupesin pohtimaan, mitä se laajasti ajateltuna voisikaan olla.

Olen ymmärtänyt Postin toimialaksi logistiikan eli tavaroiden ja materiaalien käsittelyn ja siirtelyn. Noo, kyllähän tämä uusi aluevaltaus siihen kuuluu, biomassan siirtoa puutarhasta kompostiin.

Kannattanee lähteä uuden liiketoiminnan etsinnässä hakemaan uusia tuottajien ja tarvitsijoiden kohtaamistarpeita. Niitä tulee mieleen heti lukuisia, missä kohtaantuminen eli palvelujen saatavuuden organisointi on varsin keskentekoista:

- kuljetuspalvelujen tuottajat / asiointireissujen tarvitsijat

- puutarhojen kunnostajat / vempainten, mullan ja kasvien myyjät

- lähiruuan tuottajat / luomuruuan ystävät

- verkkokaupat / autottomat pakettien tilaajat

- luomuruuan tuottajat / kasvukeskuksiin maalta muuttaneet opiskelijat.

Ajatellaanpa, mitä mahdollisuuksia paikallisten logistiikkakeskusten organisointi toisi pienyrityksille ja työllisyydelle, jos ja kun

- kimppakyydin lähikaupunkiin ja takaisin saisi netistä edullisesti ja riittävän tarkasti aikataulutettuna

- alkuperäiskarjan A2-luomumaitoa saisi parin päivän välein edullisesti kotiin tuotuna

- vuodenaikatuotteet lähitiloilta saisi paikalliselta jakelukeskukselta tilattuna vaivattomasti kellariin, pakastimeen ja jääkaappiin

- lähimetsistä poimitut marjat ja sienet saisi tuoreeltaan logiikkakeskuksen kesätorilta tai kotiin tuotuna

- paketit saisi kotiin edullisesti suht. tarkoin määriteltyinä kellonaikoina

- paikallisesta osuuskunnasta saisi vuokrata työvoimaa puutarhan hoitoon, remonttiin, siivoukseen, ruuanlaittoon, hierontaan, hiusten kohentamiseen, ompeluun, teiden kunnostukseen, laitteiden ja kalusteiden asennukseen, rakennusten, veneiden ja työkalujen huoltoon ja kunnostukseen, jne.

Siis paikallisten palvelukeskusten liikeideana on auttaa palvelun tarjoajat ja tarvitsijat kohtaamaan toisensa helposti, turvallisesti ja edullisesti. Yhteiskunnallisia etuina parempi työllisyys, vanhusten ja liikuntarajoitteisten elämisen laatu, pienyrittäjyyden elpyminen, kyläyhteisöjen elinvoimaisuus ja vetovoima, syrjäytymisen ehkäisy sekä peräkammarin poikien ja muiden turjakkeiden saaminen työmarkkinoille.

Seurausvaikutuksena kansanterveyden koheneminen ihmisten paremman ravinnon kautta: siirtyminen lähialueilla tuotettuun luomuruokaan lisäaineilla pilattujen einesten ja kevyttuotteiden sijaan sekä nopeiden, veren sokerin pilviin nostavien nopeiden hiilihydraattien (pulla, pasta, sokeri, limu-mehu) korvaaminen vihanneksilla vähentää kansantautejamme diabetestä, dementiaa, Alzheimeria, masennusta, sydän- ja verisuonitauteja, infarkteja, aivoverenvuotoja, muistisairauksia roimasti, ajatellaanpa kuinka monta miljardeja voimmekaan näin säästää verovaroja ja lyhentää valtion velkaa.

Kun paikallislogistiikka hoituisi tehokkaasti, voisi syntyä melkoinen määrä uutta yrittäjyyttä ja yleiselpymistä maaseudulle: juustoloita ja muuta erikoistunutta maidon jatkojalostusta, työosuuskuntia, joissa mestari-kisälli -työllistymistä, tuoreen luomulihan tuotantoa paikallismarkkinoita varten, pienpuutarhojen lukuistuminen lähimarkkinoiden toimiessa, jne.

Myös palvelujen, osaamisen, ihmiskontaktien ja inhimillisyyden saataville tuonti, siirto osaajilta tarvitsijoille on logistiikkaa eli toivottavasti myös Postin laajentuvaa liiketoimintaa, kansalaispalvelua. Myös poliitikot ja media, herätkää maaseutulogistiikan elvytystalkoisiin.

Posti haluaa luopua kirjeiden jakamisesta suoraan kerrostaloasuntojen ovista sisään. Tammikuussa Postin toivetta väläytti toimitusjohtaja Heikki Malinen Uuden Suomen haastattelussa ja tänään sen toisti Ylen Aamu-tv:ssä postipalveluista vastaava johtaja Jani Jolkkonen.

Suoran jakelun sijaan Posti haluaisi Suomeenkin monesta Euroopan maasta tutut postilokerikot auloihin.

Helsinkiläisenä kerrostaloasujana kannatan ehdotusta lämpimästi, vaikka neljännessä kerroksessa asunkin. Muutosta ei vain voi tehdä ilman eduskuntaa. Postilain 8 luvun 43 pykälän 1 momentissa säädetään, että ”[k]errostalojen asuinhuoneistoihin jaettavat kirjelähetykset on kannettava huoneistokohtaisiin postiluukkuihin.” Lakiin on siis saatava muutos. 

Kuluttajan näkövinkkelistä luonnollinen syy kannattaa muutosta on tietenkin postipalvelujen hintojen nousun hillitseminen. Rappujen ravaaminen maksaa. Ja kuten Jolkkonen ja Malinen haastatteluissa toteavat, jaettavan kirjepostin määrä vähenee joka vuosi. Kun yksi jakaja kantaa kolmen kirjeen sijasta kaksi, kirjeistä tulee kalliimpia. Vaikka kyllä niitä jakajiakin on vähennetty. Se on uutisista luettu moneen kertaan.

Toinen syy itselleni kannattaa muutosta on nettikauppa, mistä Jolkkonenkin Ylen haastattelussa mainitsi.

– Jos tällaisia lokerikkoja tulee kerrostalojen auloihin, voidaan kenties yhdistää verkkokauppaostoksia sinne, hän sanoi.

Kalastus on yksi lempiharrastuksiani kesäisin, ja vaikka joskus olen kalaa saanutkin, on viehehävikki kivikkoisella järvellä merkittävä. Uusia rapaloita tilaan usein jo laiturilta kännykällä kalareissun jälkeen. Jos postiluukku olisi vähääkään suurempi, uistimenkokoinen paketti mahtuisi siitä sisään.

Ylipäätään postilokeron koko on asia, mistä toivon uutta koko EU:n laajuista standardia. Näin kaikista eurooppalaisista verkkokaupoista voisi jatkossa tilata pieniä paketteja – vaikkapa kosmetiikkaa ja kännyköitä – suoraan kotiin.

Ennen kaikkea aulalokero merkitsisi suurta mullistusta arkeeni: joutuisin kampeamaan itseni joka aamu aulaan hakemaan lehden ja voisin törmätä siellä naapuriini. Siitä tulisi ensimmäinen arjen rakenne, joka voisi tuoda naapurin nenäni eteen. Ja siis selvyyden vuoksi: minusta tämä on hyvä asia!

Tällä hetkellä en todellakaan tunne kaikkia naapureitani edes kasvoilta. Siksi kai eräs osuusliikekin mainosti myymäläketjuaan sloganilla Naapuri jonka tunnet nimeltä. Toistaiseksi olen tutustunut naapureihini vain pihatalkoissa ja muistanut sen jälkeen moikata yhtä jonka kanssa juttelin aina kaupassa kun törmäämme. Tosin en ole varma, onko hän jo muuttanut, koska kassalla häntä ei ole näkynyt.

P.S.

Jos kaikki naapurit ovat ärsyttäviä, niin miksei Posti voisi myydä ovijakelua lisäpalveluna taloyhtiölle?

Tavallista pidemmän matkan jälkeen palasin Keski-Pohjanmaalle ja ihmettelin ensimmäiseksi Postin uusia palveluita. Postinkantaja leikkaa nurmikkosi, kunhan tilaat palvelun viikkoa etukäteen ja varmistat, että ruohonleikkurisi toimii ja että sen tankissa on polttoainetta. Näin ruohonleikkaus ”ei vaikuta postinjakelun laatuun”. Paitsi, että se on jo vaikuttanut. Koska Posti haluaa tarjota ruohonleikkausta ja muita mahdollisia lisäpalveluita nimenomaan illalla, postinjakajat aloittavat työnsä aiempaa myöhemmin ja jakavat postin vasta neljän jälkeen. Postinjaon yhteydessä sitten hoidetaan muita iltapalveluita. Suurelle osalle työssäkäyvästä väestöstä on aivan sama, tuleeko posti puolelta päivin vai vasta illalla. Varsinkin niille, joilla laskut ja sanomalehdet ovat joka tapauksessa sähköisessä muodossa. Asia on toinen haja-asutusalueella asuvalla vanhuksella, jolle posti kantaa päivän sanomalehden kotiin. Kun 75 vuotta täyttänyt asuu niin kaukana maantiestä, että päivittäinen kävely postilaatikolle käy ylivoimaiseksi, Posti kuljettaa sanomalehden ja muun postin suoraan kotiovelle. Lehtien järjestämä aamukanto jättäisi sanomalehden maantien varressa olevaan postilaatikkoon, siis liian kauas. Hieno palvelu. Tosin postin mukana tulevan päivälehden mielellään lukisi jo päivän aikana, varsinkin kun postin jakeluaika voi venyä hyvinkin myöhään, jos postinjakajilla on muita tehtäviä.

Asiakasnäkökulmaa merkittävämpi tässä asiassa on kuitenkin henkilökuntanäkökulma. Posti ei ole ennenkään työnantajana kunnostautunut, mutta postinjakajien työn ilmoitusluontoinen muuttaminen iltatyöksi kuulostaa jopa Postilta käsittämättömältä liikkeeltä. Ilmeisesti koko maan postinjakajien täytyy olla iltaisin valmiina hoitamaan mahdollisia lisäpalveluita, täysin riippumatta siitä, kysyykö näitä palveluita alueella kukaan. Työntekijät järjestäkööt perhe-elämänsä ja muut asiansa kuten parhaaksi katsovat.  Ja koska Postikaan tuskin voi kieltäytyä maksamasta iltatyölisiä, ainakin alussa henkilöstökulut saattavat jopa nousta. Tosin seuraavat irtisanomiset tietysti hoitanevat tämänkin asian. 

Posti ei ole lanseeraamassa markkinoille prostituutiopalveluita, kuten minä leikkisästi otsikossani väitin, mutta sen sijaan se leikkaa nurmikot, hoitaa puutarhan, siivoaa ja vaihtaa vaipat. Toisinaan saattavat mokomat tuoda kirjeet ja paketitkin kotiin. Posti on jo aiemmin ilmoittanut ryhtyvänsä leikkaamaan nurmikoita asiakkaidensa puolesta. Nyt yhtiön kerrotaan näkevän isot kasvun mahdollisuudet myös kotona tarjotuissa hoivapalveluissa. 

Postilta kerrotaan, että se tekee jo nyt ruokien kotiinkuljetusta yli sadassa kunnassa. Kotipalveluista vastaavan johtaja Petri Kokkosen mukaan yhtiön kannattaa tarjota samalla reissulla erilaisia palveluita, kun kerran tontille tai asiakkaan kotiovelle joka tapauksessa joudutaan menemään. Se on pelkästään loogista.

Toisaalta moni on miettinyt, että jos tälle linjalle todella lähdetään, niin lopulta vain mielikuvitus on rajana. Palveluitahan on olemassa monenlaisia, aina kokkaamisesta siivouspalveluihin ja kylvettämiseen. Ruohonleikkuukinhan on kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen mukaista työtä, mutta ei se ole tuntunut hidastavan väsymättömiä postinkantajiamme, joiden oikeuksia nähtävästi poljetaan nyt niin myötä- kuin vastoinkäymisissäkin.

- Posti rakentaa parhaillaan uusille palveluille organisaatiota ja alkaa sitten toden teolla satsata niihin. Parhaimmillaan lisääntyvä palvelujen tarjonta voi vapauttaa kuntien resursseja käytettäväksi kuntien perustehtävien hoitoon. Haemme uusia ihmisiä, mutta koulutamme myös omaa jo olemassa olevaa väkeä näihin uusiin tehtäviin. Töitä on luvassa myös alihankkijoille, Kokkonen selventää innostuneena Ylelle.

Hoitoalan ammattiliitto Superin puheenjohtaja Silja Paavola on ollut aikeesta yhtä kummissaan kuin minäkin. Hän toteaakin, ettei varsinkaan vanhusten ja vammaisten hoitotyötä voi ulkoistaa kenelle tahansa. Ei sitä nyt herranen aika ihan kaikkea voi postimiehiltä ja -naisiltakaan odottaa, vaikka he epäilemättä päteviä omalla alallaan ovatkin.

Ja kuinka se on sitten tällaisen sekatyömiehen tai -naisen työehtosopimuksen laita? 

Toistaiseksi julkisuuteen ei ole levinnyt tietoa siitä, joutuvatko Postin työntekijät työskentelemään vanhalla palkallaan, vaikka heidän työtoimenkuvaansa kuuluisikin tarjoilla erilaisia hoivapalveluita ihmisille, vai onko monitoimikantajille luvassa työehtosopimusten mukainen roima palkankorotus. Kyllä minulla ainakin on Postin sanelupolitiikan edessä raatavaa henkilökuntaa vähän ehtinyt jo sääliksikin käymään. Muistissa on vielä heidän lävitse käymänsä mittavat irtisanomiset, joiden yhteydessä yhtiössä päätettiin palkita johtajat ruhtinaallisesti sekä korvata vakinaista henkilökuntaa vuokratyövoimalla.

Lähtökohtaisestihan tämä ehdotus ei ole huono, jos huomioidaan myös syrjäseutujen katoavat ja heikentyneet palvelut, mutta tällainen muutos tulee vaatimaan paljon käytännön uudistuksia. Tikunnokassa ei ole pelkästään postinkantajien työpaikat, jotka lähihoitajat tulevat heiltä epäilemättä pienissä kunnissa viemään, vaan koko suomalainen, ammattisuojaan perustuva järjestelmämme. Posti on aloittamassa pioneeriprojektin, jossa jokaisesta halutaan tehdä oman elämänsä yksityisyrittäjä, jota voidaan halutessa pompotella joustavien työehtosopimusten nojalla työhön kuin työhön. Ilmeisesti Postilla ei opittu mitään Itellan parin vuoden takaisista logistiikkasekoiluista. Ei niin yhtään mitään.

Lähde: Yle Uutiset

Lisää aiheesta:

Valtionyhtiöiden pomojen huippupalkat saavat ihmiset voimaan pahoin

Posti sanelee henkilöstöpolitiikkansa

Postin ilmeenmuutos maksoi satoja miljoonia

Kun kuulin Postin uusista aluevaltauksista, nurmikon leikkuusta ja vanhusten kotipalveluista, ajattelin, että onhan tässä synergioita. Minua ei stressaa lainkaan se, kuka leikkaa naapurin nurmikkoa. 

Mitä taas vanhusten kotipalveluihin tulee, syntynyt mylläkkä on tyyppiesimerkki koulutususkovaisen Suomen reaktioista. Ei se sillä lailla mene, että toisen ihmisen auttamiseen esimerkiksi kaupassa käynnissä, syömisessä, ulkoilussa tai pukemisessa tarvitaan jokin erityinen tutkinto. Saahan äidiksi ja isäksikin ruveta ilman minkään sortin oppia tai ojennusta. Ymmärrän toki terveydenhoitoon liittyvät asiat esimerkiksi verikokeet tai muiden pistosten antaminen, sitä ei kuka tahansa voi tehdä. 

Mutta mikä minua sitten lopulta on alkanut harmittamaan, on ihan se perinteinen, kenties tylsä ja mediaseksitön postin jakaminen. Kun siitä ei nyt enää meinaa tulla yhtään mitään. Kevään aikana on ainakin viisi kertaa jäänyt perjantaiposti tulematta. Muinakin päivinä on saattanut, mutta sitä en tiedä, koska muina viikonpäivinä en osaa odottaa mitään erityistä. Sama ongelma on koko naapurustolla eli kyse ei ole lehtitalojen ongelmasta. 

Toukokuussa on kahtena perjantaina jäänyt niin Talouselämä kuin Suomen Kuvalehtikin ilmeisesti ruohonleikkurin tarakalle. Juuri nämä viikottaiset aikakauslehdet haluan lukea viikonloppuna kun on aikaa ja nimenomaan paperiversiona, sillä päätettä saa tuijottaa aamulehdestä alkaen muutenkin riittämiin. Edelliskerralla lehdet toimitettiin keskiviikkona, tällä kertaa tulivat jo peräti maanantaina. 

Odotan tietysti, että Posti ryhtyy korjaamaan ongelmaa, mutta koen myös, että mediataloilla on aika paljon enemmän painoarvoa neuvottelupöydässä kuin yhdellä Sannalla Kaarinasta. Varmaan lähettävät Postista jonkun vakiopahoittelun reklamaatiooni ja siinä kaikki. Miksi mediatalot maksavat satoja tuhansia ellei miljoonia Postin jakelusta, jos ei rahoilleen saa vastinetta? Niin tai, me asiakkaathan sen maksamme, kunnes kyllästymme. 

On hienoa, että lähdetään uudistamaan organisaatiota ja haetaan uusia toiminta-alueita. Mutta samalla pitäisi huolehtia perusliiketoiminnasta ja sen toimivuudesta. Mitä sitten, jos vanhus odottaakin ruokakassiaan yli viikonlopun tai lääkkeitään kokonaisen viikon. Viikonlopun lukemiston puute on pieni harmi henkitoreissaan oleviin ihmisiin nähden, joskin molemmilla on asiakaskokemuksena merkitystä.  

Jos posti ei kerran kulje, polkeeko Kusti ruohonleikkuria vai missä oikein on vika. Siitä kai olemme samaa mieltä, että jottain asialle tarttis tehdä. 

Ensimmäinen kysymys: miksi Kela ei myönnä ihmisille pankkitunnuksia vastaavia kirjautumistunnuksia samalla kun henkilötunnuksen ja kelakortin? MIksi tämä asia on pankkien varassa? Sähköinen asiointi on nykypäivää, lähes välttämätöntä jokaiselle ihmiselle, mutta luottotiedottomille ihmisille pankit kuulemma kieltäytyvät noita tunnuksia myöntämästä. 

Toinen kysymys: kun postille koetetaan nyt kovasti keksiä uusia toimintoja, kuulemma pikavippejäkin on ehdotettu, miksi ei perusteta postien yhteyteen pankkia? Sen nimi voisi olla vaikkapa Postisäästöpankki, tunnuksina leijona ja kärrynpyörä. Lapsille voisi jakaa kullanvärisiä säästöpossuja...
 

Maailmassa on monenlaista viisasta ja ohjeistajaa jotka väittävät  tietävänsä mikä meille kansalaisille on milloinkin hyväksi tai muuten vain riittävästi. Posti näkee nyt hyväksi esittää, että meille riittää jos saamme postin kolmesti viikossa.

Joskus sata vuotta sitten posti kulki kerran viikossa, eikä senkään kanssa ollut niin tarkkaa. Sittemmin siirtyminen kolmeen jakokertaan viikossa koettiin suurena edistyksenä. Nyt sama asia on taantumista.

Joitakin vuosikymmeniä posti on jaettu viisi kertaa viikossa ja ihmiset ovat olleet tyytyväisiä. Nyt posti haluaisi ottaa taka-askeleen jonnekin 1950-1960-luvulle ja vähentää viikottaiset jakokerrat kolmeen. Silloin posti kuitenkin kannettiin kotiin asti.

Maaseudulla on laatikkoja jo keskitetty pitkiin riveihin ja ihmisten postinhakumatkat ovat pidentyneet. Lisää keskittämistä on vielä luvassa, myös täällä Pellossa.  Lokerikot kerrostaloihin ovat myös ohjelmassa. 

Postista näyttää olevan rakentumassa kotipalveluyritys ruohonleikkuineen ja lumenluonteineen, mutta posti jaetaan matkan päässä oleviin laatikoihin.  

Suomalaisia ollaan näköjään pakottamassa paperilehtien lukijoista netin asiakkaiksi, sekä kaikkien laskujen siirtämistä sähköiseksi. Vanhan sukupolven väistyminen tekee tämän toki ajan myötä mahdolliseksi. Maassamme on vielä tälläkin hetkellä joukko talouksia joissa ei ole tietokonetta eikä siis myöskään nettiyhteyttä.

Mielenkiintoista on myös, miten käy ikäihmisten ja invalidien palveluvelvoitteen. Siinäkin on Postin säästöjä jahtaavalle johdolle yksi mieliharmi. Niinkuin monelle muullekin taholle yhteiskunnassamme.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/2735986/Posti+haluaisi+jakaa+kirjeet+ja...

Postin toiminta alkaa jo näyttämään surkuhupaisalta. Meidän luhtitalossa jaettiin kakkien käytävän tason

postit ensimmäisestä luukusta sisään. Koska asuntomme sattui olemaan ensimmäinen jouduimme

jakamaan loput naapureiden luukkuihin

Toinen esimerkki. Odottelin pitkään pankistani tunnuslukukirjettä, jotta saisin hoitaa pankkiasiani. Kirjettä

ei kuulunut ja aloin jo huolestua. Lopulta kaipaamani kirje tuli, ja sen oli "kantanut" eräs toisenlaidan kaupunginosan asukas, jolle postini oli kannettu.

Kirjeen päälle oli kirjoitettu: "Posti oli jakanut tämän kirjeen väärään osoitteesen ja nyt toin tämän perille":

KIITOS, kun toi se helpotti asiaa, kun ei tarvinnut lähteä pankkiin asioimaan -jonottamaan..

Posti on vähentänyt myöskin Rovaniemellä reippaalla kädellä henkilökuntaa ja samalla kertonut teettävän

jakajilla ruohonleikkuuta, vanhusten ruokapalvelua jne. Jotenkin tämä kaikki ei oikein sovi yhteen.

Mikäli vielä posti työntää asuntoni luukusta muiden postia saa se myöskin alkaa maksamaan

tekemästäni edelleen jakelusta palkkaa. Talkoita teen mielelläni, mutta en yritykselle, joka on jopa laitonta toimintaa.

Liekkö tämä myöskin Sipilä-Soini-Orpo porvarihallituksen uutta ja innovatiivistä yksityistämistä.

Jäämme odottamaan Postin pilkkomista, jonka Sipilä on luvannut ja mitä siitä seuraa.

Posti velvoitetaan huolehtimaan, että postia jaetaan maaseudullakin viitenä päivänä viikossa. Tänään lausuntokierroksellle lähtevä postilaki tulee varmistamaan, että saamme postia kuten nykyäänkin.

Olen Postin hallintoneuvoston ja eduskunnan liikenne-ja viestintävalíokunan jäsenenä ollut nyt postilain kanssa naimisissa koko syksyn. Olen tyytyväinen kokoon saatuun esitykseen. Olemme saaneet rakennettua esityksen, jonka ovat kaikki hallituspuolueet sekä posti hyväksyneet.

Olen jankuttanut koko syksyn, että meille kotia pitää postin tulla joka arkipäivä. Ja kun meille 30 km päähän Savukosken kirkolta tulee posti joka päivä, niin eiköhän se silloin tulee muillekin.

Kirjepostin jakelu tulee hidastumaan, sitä ei pidetä niin pahana jos laskujen tulo hidastuu.  Sen sijaan meidän tulee vielä tehdä töitä, ettei esitys heikennä muun postin jakelua. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota paikallislehtien jakeluun ja siihen että niiden järkihintainen ja aikataulussa toimiva jakelu varmistetaan.

Postilaki ja liikennekaari ovat nyt käsittelyssä yhtä aikaa, koska näiden uudistuksella on tarkoitus varmistaa ja jopa kehittää maaseudun monipuolisia palveluita. Jatkossa postin tulee kilpailuttaa postin jakelu maaseudulla. Jos kukaan ei tee tarjousta toimivasta palvelusta, niin postin on hoidettava se itse. Näin saadaan varmistettua monipuolisten palveluiden tuominen maaseudulle yhteispalveluinakin.

Nyt lausunnoilla pitää varmistaa, että saamme varmat mallit, eivätkä lupaukset jää puheeksi ja haaveiksi.

Postia ei voi syyttää mielikuvituksen puutteesta, kun se lisää palveluitaan. Vanhusten ulkoiluttaminen maksua vastaan on sinänsä maksukykyisille ja avun sekä seuran tarpeessa oleville hyvä asia. Muutoin touhussa voi nähdä myös kylmää suunnitelmallisuutta jos niin haluaa. Ensin viedään laatikot kauas pihapiiristä ja sitten tarjotaan maksullista ulkoiluttajaa kaveriksi käymään postilaatikolla.

Takana ovat ajat, jolloin yhteiskunnan palveluita kehitettiin kaikkia varten. Nyt huomioidaan vain maksukykyiset.

 https://hoitajat.net/hoitotyo/ajankohtaista/posti-ryhtyy-ulkoiluttamaan-vanhuksia-r413/

Posti on päässyt otsikoihin viime aikoina ihan kiitettävästi. Samoin somessa ja kahvipöytäkeskusteluissa olen kuullut melkoisen villejäkin Postin tekosia, tai no useimmiten tekemättä jättämisiä.

Uusi postilaki on tekeillä ja PAU (Posti- ja logistiikka-alan unioni) ottaakin vahvasti kantaa että uudesta postilaista on tulossa katastrofi.

PAU:n sivuilta lainaten;

”Kirjeen kulkunopeuden hidastaminen lähes puoleen nykyisestä tarkoittaa käytännössä postinjakelun harvenemista 2–3 kertaan viikossa ja tuhansia työttömiä. Lakiesitys pakottaa myös jakelureittien kilpailuttamiseen, joka johtaa pakkoyrittäjyyteen.  

Merkittävin heikennys lakiesityksessä liittyy yleispalvelukirjeen kulkunopeuteen, jolla on  suuri vaikutus viikoittaisiin jakelupäivien määriin. Hallituksen lakiesitys lähtee siitä, että kirje voi viipyä matkalla peräti viikon.  

– Vaikka yleispalvelulähetysten eli postimerkillisten kirjeiden osuus kaikista postilähetyksistä on pieni, kirjeen riittävä kulkunopeus on taannut esimerkiksi sanomalehden kulkemisen päiväpostin jakeluverkossa viitenä päivänä viikossa, huomauttaa PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen.  

Haja-asutusalueen sanomalehtien lisäksi jakeluverkon romuttaminen hidastaa myös aikakauslehtien, vastausta vaativien viranomaiskirjeiden, sairaalakirjeiden, laskujen ja yhdistysten kokouspostin jakelua.  

Yleispalvelun heikentäminen aiheuttaisi myös tuhansien työpaikkojen häviämisen ja osa-aikatyön lisääntymisen pelkästään postialalla. Sillä olisi heijastevaikutuksia myös media-alaan, painoalaan ja logistiikkaan. ” 

Postilla on siis melkoiset haasteet edessä ja se hakeekin kaikenlaisia uusia uria toiminnalleen. Forssassa on jo haettu ensimmäisiä Lähihoitajia postin palvelukseen hoivaa, turvaa ja kiinteistönhuoltoa sisältäviä kotihoidon palveluita. On toki hyvä että Posti hakee hoitotyötä tekemään hoitoalan ammattilaisia. Silti melkoisen hurjalta kuulostaa että Posti ottaa nyt hyvin raskaan ja vaativan alan, kotipalvelun ja kotihoidon, osaksi toimintaansa.

Nyt jo posti rämpii melkoisissa ongelmissa oman perustehtävänsä, postinjakelun, kanssa. Hallitus haluaa entisestään heikentää postin kulkua ja pirstoa jakelua yksityisille yrityksille. Ollaanko kohta yhä enemmän tilanteessa jossa kukaan ei oikeastaan tiedä mikä kuuluu kenellekin ja kuka vastaa mistäkin. Kannattaako siis tässä kohtaa, kun vielä kovin moni asia on epäselviää, esimerkiksi uuden postilain vaikutukset, aloittaa uusia vaativia toimintoja Postin nimissä.

Juuri kuulin että tuttavani oli tilannut melkein 200 euron arvoisen paketin Briteistä. 5.12 laatikkoon oli tullut lappu, että paketti olisi noudettavissa oman kylän postista. Tuttava meni sitä pakettiaan hakemaan. Melkoinen yllätys odottikin kun tämä paketti oli kuulemma luovutettu vastaanottajalle NAAPURIKAUPUNGISSA, sinä samana päivänä kun lappu oli laitettu hänen postilaatikkoonsa. Soitteli sitten heti tietenkin Postin asiakaspalveluun. Asiakaspalvelun virkailija ilmoitti ettei voi lähteä tiedustelemaan mitä ihmettä on tapahtunut ja että onko paketti sittenkin vielä matkalla, KOSKA HEILLÄ ON TÄYSKIELTO JOULUUN ASTI, ELI EIVÄT SAA HÄIRITÄ LAJITTELUKESKUSTA

Virkailija sanoi, että säilyttävät kyllä paketteja sen pari viikkoa (mikäli se siis jossain lojuu sittenkin) ennenkuin lähettävät takaisin. Ja jos niin käy, että tuttavani paketti palautuu niin hänen pitää laittaa lähettäjälle britteihin viestiä, että voisivatko lähettää paketin uudestaan. Tuttavani omaan piikkiin.

Samoin juuri uutisoitiin siitä miten demari-lehden koko painos on jossakin matkanvarrelle hukkuneena, ainakin se myöhästyy ellei ole kadonnut kokonaan. Maakunta-uutisissa kerrottiin myös että jossakin päin suomea oli juuri löytynyt iso kasa hukkunutta postia junasta. Osa posteista löytyi avattuna.

Ei anna kyllä ihan kovin vahvaa kuvaa, tämäkään, siitä että Posti olisi jatkossa hyvä valinta tuottamaan hoidollisia palveluita. Vai näinkö jatkossa halutaan mummot ja papatkin hoidettavan että hoito saapuu kun saapuu, jos saapuu. Ja kun asiakas koittaa selvittää saapumatta jääneen hoitajan perään niin vastataan vaan että meillä kun on toi kieltä häiritä työnjaosta vastaavia henkilöitä. Että tilatkaa uusi hoitaja omaan piikkiinne jos kahteen viikkoon ei kuulu.

Vakavasti ottaen, ilman vinoilua, on nähty todella monessa kunnassa se että kotihoidon kenttää on ulkoistettu yksityisille firmoille. Hyvin usein tarjouskilpailu on voitettu hinnoilla joiden olisi pitänyt soittaa päättäjien kelloja. Miten noin halvalla voidaan toteuttaa hoitoa niin että se tulee ajallaan ja asiakasturvallisuus ei vaarannu. Valitettavan usein on jouduttu parissa vuodessa ottamaan kotihoito takaisin kunnan tai kaupungin omaksi tuotannoksi kun järjettömän alas poljetuilla hinnoilla ei voikaan yksityinen toimija toteuttaa hoitoa kuten sovittu.

Ei kannattaisi lähteä tekemään tällaisia säästökokeiluja yhteiskunnan kaikkein heikoimmilla yksilöillä. Puolustuskyvyttömillä vanhuksilla. Jos todetaankin parissa vuodessa että Postin kotihoidon taso on yhtä epävarmaa kuin sen perustehtävän hoito tällä hetkellä ihan liian usein, on jo ehtinyt tapahtua ehkä peruuttamatonta vahinkoa puolustuskyvyttömille, sairaille ihmisille. Se että postia hukkuu matkalla on vielä usein jotenkin korjattavissa, mutta vahingoitettu tai vaarannettu ihmishenki ei ole. 

Mieheni ylennettiin reservissä – posti toi kutsun Ritarihuoneen tilaisuuteen juhlan jälkeen (HS 9.12.2016) sai miettimään - entä jos kertausharjoituskutsuille kävisi kuten Demokraatti-lehden painokselle (demokraatti.fi 8.12.2016).

Tätä vasten virkamiesten puuhaama Viestinvälitys-palvelu (valtori.fi 27.10.2016) tuntuisi maalaisjärjellä järkevältä, mutta K2 keltaisen kyberhyökkäys tai viimeistään risteilyohjus sen helposti lakkauttaa.

Reaaliteetti on se, kaikki elektroniset viestinvälitysmetodit ovat harmaan vaiheen ensimmäisiä kohteita. Me siis tarvitsemme Kustia, joten laittakaa haalarinne ojennukseen ja korjatkaa ongelmanne, sen sijaan että teette epäonnistuneita brändiuudistuksia (HS 14.8.2014).

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja, jonka mielestä monen valtionyhtiön ylin johto kaipaisi tuuletusta

Lähes miljardin verran pätäkkää logistiikkasekoiluissaan kadottanut Posti (ent. Itella) on valottanut kunnianhimoisia suunnitelmiaan. 

Posti aikoo tulevaisuudessa laajentaa toimintaansa myös vanhusten ulkoiluttamispalveluihin, hoiva-alueelle sekä kiinteistöpuolelle ja turvallisuusalalle. Posti leikkaa jo nyt nurmikot, hoitaa puutarhan, auraa lumet, siivoaa huushollin ja vaihtaa vaipat, jos vain kehtaat kysyä. Toisinaan saattavat mokomat tuoda kirjeet ja paketitkin kotiin. 

Postilla on myös jatkosuunnitelmia uusien palveluiden tarjoamisesta asiakkaille, joista ei vielä toistaiseksi hihkuta julkisuuteen. Torilla kuitenkin tiedettiin sen verran kertoa, että tulevaisuudessa Posti alkaa kouluttamaan myös astronautteja ja rallikuskeja. Tärkeintä on tarjota monipuolisia palveluita. 

Televisiokanava MTV:n Kymmenen Uutisissavieraillut Postin aluepäällikkö Eikka Urpilainen vakuutti kuitenkin, että postin kuljettaminen ja jakaminen on edelleen Postin ydinliiketoimintaa, vaikka aina ei välttämättä siltä tuntuisikaan. Samassa yhteydessä Urpilainen rauhoitteli tyytymättömiä asiakkaita ja lupasi joulupostin ennättävän postinjakelun ongelmista huolimatta perille. Postinjakelusta tehdyt valitukset ovat kaksinkertaistuneet kuluneena vuona.

Urpilaisen mukaan luovuus on välttämätöntä, koska Postin volyymin odotetaan vähenevän kymmenenprosenttia tulevaisuudessa. Postin on pakko hankkia uusia liiketoimintoja. 

Vielä kun joku toisi postikortit ja kirjeet perille, niin kyllä meidän kelpaisi olla. 

Toistaiseksi julkisuuteen ei ole levinnyt tietoa siitä, joutuvatko Postin monitoimikoneet työskentelemään vanhalla palkallaan, vaikka heidän työtoimenkuvaansa kuuluisikin tarjoilla erilaisia hoivapalveluita ihmisille, vai onko superkantajille luvassa työehtosopimusten mukainen roima palkankorotus. Henkilökohtaisesti minulla ainakin on  ehtinyt käymään vähän sääliksi Postin sanelupolitiikan edessä raatavaa henkilökuntaa. Tuoreessa muistissani on edelleen heidän lävitse käymänsä mittavat irtisanomiset, joiden yhteydessä vakinaista henkilökuntaa korvattiin vuokratyövoimalla ja yhtiön johto päätettiin palkita ruhtinaallisesti.

Lähtökohtaisestihan ajatus palveluiden laajentamisesta ei ole huono, jos huomioidaan myös syrjäseutujen katoavat ja heikentyneet palvelut, mutta tällaiset toiminnan laajennukset tulevat vaatimaan paljon käytännön uudistuksia. Tikunnokassa ei ole enää pelkästään vuokratyövoimalla korvattavien postinkantajien työpaikat, jotka lähihoitajat tulevat heiltä epäilemättä pienissä kunnissa viemään, vaan koko suomalainen, ammattisuojaan perustuva järjestelmämme. Posti on aloittamassa suomalaisen pioneeriprojektin, jossa jokaisesta halutaan tehdä oman elämänsä yksityisyrittäjä, jota voidaan halutessa pompotella joustavien työehtosopimusten nojalla työhön kuin työhön. 

Aluepäällikkö Urpilaisenkin mainitsema Postin volyymin lasku tuskin tulee johtumaan pelkästään kovenevasta kilpailusta ja postilainsäädännön uudistuksesta, vaan palveluiden tason heikkenemisestä. Kun olen seurannut heidän viime aikaisia sekoiluja, joissa kokonaisia lehtipainoksia on hukkunut ja kortitkin ovat päätyneet jonnekin päin Itä-Timoria, niin olen tullut siihen tulokseen, että se volyymi laskee ennen kaikkea epäluotettavan ja kehnon palvelun johdosta. Posti ei toteuta enää kovinkaan hyvin sen tärkeintä ja ainoaa yhteiskunnallista tehtävää eli postinjakoa. Ilmeisesti postilaiset eivät oppineet mitään Itellan parin vuoden takaisista logistiikkasekoiluista. Ei niin yhtään mitään.

      Lisää aiheesta,

• Postin ilmeenmuutos maksoi satoja miljoonia

• Nurmikot vasta alkusoittoa - Posti alkaa tarjota prostituutiopalveluja

• Posti sanelee henkilöstöpolitiikkansa

Kirjeposti tulee lähes häviämään jo seuraavien vuosikymmenten aikana.

Postimaksut nousevat lisäksi niin korkeiksi, että enää ei kirjeitä lähetä toisilleen kuin tosi rakastavaiset ja rikkaat.

Postissa on varmasti ajateltu oikein palvelukonseptin muutosta, koska postissa on töissä hyvin vireää työvoimaa ja usein vielä hyvin palvelualtistakin.

Realiteetit on havaittu postin johdossa oikein ja toivottavasti Postista tulee kansalaisten ja etenkin rajoitteisten kansalaisten arkea tukeva valtiollinen konserni. Kyllä tässä siis on ideaa!

Lähdeuutinen:

"Yritysosto laajentaa Postin kotipalvelut kattamaan arjen tukipalveluiden lisäksi kotihoidon, Posti tiedotti tiistaina."

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/posti-laajentaa-liiketoimintaansa-kotihoitoon/6258820

En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Postilta on todellakin tainnut mopo lähteä käsistä. Loviisassa asuvat isovanhempani saivat perjantain lehdet vasta maanantaina. Moni kansalainen, erityisesti maalla asuva, on viime aikoina kokenut saman. Syy ei ole postinjakajien, jotka kiireellä aikataululla ja alimiehityksellä koittavat saada työt tehtyä. Jakeluhäiriöiden syypää on Postin johto, joka tekee jatkuvasti huonoja ratkaisuja.

Satoja työntekijöitä on potkittu pihalle. Tilannetta on koitettu korjata halvemmalla vuokratyövoimalla, jota ei perehdytetä kunnolla. Ei ihme, ettei mene kuten Strömsössä. Postin johto sai älynväläyksen, nimittäin ruohonleikkuubisneksen. Siinä postinjakajat sitten koittavat saada kirjeet ajoissa perille oikeisiin osoitteisiin trimmatessaan asiakkaiden nurmikot siinä sivussa. Loistoidea, mikseivät sairaalat ja koulut ole keksineet tätä, lääkärit ja opettajat voisivat tauolla käydä trimmaamassa naapuruston nurmikoita.

Eikä homma lopu ruohonleikkuuseen, nyt hoivabisnes otettiin myös kuvioon. Posti osti (10.1.) HR Hoiva Oy:n, joka tuottaa kotihoidon ja henkilökohtaisen avustamisen palveluita kunnille, kuntayhtymille ja yksityisasiakkaille. Postin tiedotteessa kerrotaan, että “Posti on suomalainen yhtiö, joka voi tuottaa luotettavia kotipalveluja maanlaajuisesti.” Toivottavasti palvelut eivät ole yhtä luotettavia kuin yhtiön postinjakelu, sillä siinä tapauksessa 83-vuotias isoäiti saattaisi saada perjantain lääkkeet ja lounaat vasta maanantaina. Milloin omistajaohjauksesta vastaava ministeri, pääministeri Juha Sipilä aikoo puuttua valtionyhtiön Postin järjettömään toimintaan? Eikö olisi jo korkea aika pistää Postin johto vaihtoon ja palata takaisin juurille? Suomalaisilla on oikeus saada postinsa ajoissa ja hoivapalveluita alan ammattilaisilta.

Anette Karlsson

Posti ei ole kyennyt toipumaan ongelmistaan. Tärkeitä viranomaiskirjeitä katoaa matkalla, laskut ovat myöhässä ja verkkokaupat ovat vaikeuksissa lähetystensä kanssa. Postin käyttäminen vähenee rajusti, mikä aiheuttaa pahoja ongelmia.

Mitä tapahtui Postin toiminnassa ennen kroonisen "jakelukriisin" alkamista? Ihmiset siirtyivät käyttämään enemmän sähköisiä laskuja, aikakausilehtien tilaaminen väheni ja Posti vähensi henkilökuntaa. Siitäkö tämä johtuu?

Suomalaisen verkkokaupan kehittymiselle tämä on paha ongelma. Suomi tarvitsisi omaa kansainvälistyvää vähittäiskauppaa.

Oletteko huomanneet postin palvelutason heikkenemisen? Minulle tulee lähetykset miten sattuu ja sukulaiseni kertoivat jakeluongelmista. Postia jaellaan vääriin paikkoihin.  Olen saanut joitakin huomautuslaskuja ja sen vuoksi olen siirtynyt käyttämään enemmän palvelujen tarjoajien käyttämiä muita maksupalvelumuotoja, joka pahentaa Postin ongelmaa koska paperilaskujen liikenne  ja niistä saatavat tulot vähenevät. Posti ajautuu näin kierteeseen, jossa sen oman toiminnan huononeminen vähentää asiakkaiden määrää ja heikentää kannattavuutta.

Virallisia kirjeitä kadonnut postissa. (Talouselämä, 9.5.2017)

"Jos työnhakija ei vastaa ajoissa te-toimiston lähettämään työtarjoukseen, hänelle voidaan määrätä 60 päivän karenssi. Sen aikana työnhakija ei saa päivärahaa."

Asuinalueiden postilähetykset katoavat, tai niitä jaetaan vääriin paikkoihin. (Talouselämä, 24.4.2017)

"Posti pahoitteli tapahtunutta iltapäivällä myös Twitterissä: "#Posti: Kiitos ja anteeksi Munkkiniemen asukkaat! Meidän moka. Palautteet tutkittu, virhe löytyi, apuvoimat paikalla.

Köyhän lapsiperheen joululahjat kadoksissa. (Iltalehti, 13.1.2017)

"Vöyrillä asuva köyhä suurperhe jäi ilman joululahjoja, kun paketti katosi postissa. Postin tuotepäällikkö Janne Virtala myöntää Postin tehneen selvän virheen."

Verkkokaupat vaikeuksissa postilähetysten kanssa. (YLE, 4.5.2017) (MTV, 19.10.2016)

"Verkkokauppayrittäjän paketit jäivät jumiin Postin lajittelukeskukseen. Pienyrittäjä joutuu itse maksamaan Postin virheistä koituvat ylimääräiset kulut."

"Korkeaoja on pyörittänyt kauppaa noin 16 vuotta, joten hänellä on Postin palveluista pitkä kokemus.

Pitkään hän olikin palveluihin erittäin tyytyväinen, mutta viime kesästä saakka ongelmia on ollut jatkuvasti. Korkeaoja on kuullut myös kilpailijoiltaan vastaavia tarinoita."

Talouselämä: "Posti jättänyt kirjeitä toimittamatta - työttömille karensseja: Viimeisen parin vuoden aikana ongelmat lisääntyneet."

http://www.talouselama.fi/uutiset/posti-jattanyt-kirjeita-toimittamatta-tyottomille-karensseja-viimeisen-parin-vuoden-aikana-ongelmat-lisaantyneet-ihan-selkeasti-6646386

Talouselämä: "Posti nöyrtyi ja myönsi vakavat jakeluongelmat Helsingin Munkkiniemessä – hyvitykseksi tarjottu postimerkkejä."

http://www.talouselama.fi/uutiset/posti-noyrtyi-ja-myonsi-vakavat-jakeluongelmat-helsingin-munkkiniemessa-hyvitykseksi-tarjottu-postimerkkeja-6643542

YLE: "Postin palveluissa jälleen ongelmia pääkaupunkiseudulla – Pieni verkkokauppayrittäjä kantaa seuraukset pakettien toimitusvirheistä."

http://yle.fi/uutiset/3-9593109

Iltalehti: "Köyhän yksinhuoltajaperheen musertava pettymys: Posti hukkasi ainoat joululahjat."

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201701132200053317_uu.shtml

Helsingin Sanomat: "Posti myöntää paikoin vakavatkin jakeluongelmat – Ongelmat painottuvat 15–20:lle postinumeroalueelle. Viestintävirasto asetti kuukausi sitten Postille 100 000 euron uhkasakon, sillä Posti on toistuvasti rikkonut velvollisuuttaan jakaa niin kutsutut yleispalvelukirjeet eli postimerkillä varustetut kirjeet viitenä päivänä viikossa. Kesä–syyskuussa jakamatta jäi noin prosentti postimerkkikirjeistä eli noin 50 000 kirjettä kuussa. Postin Vuola sanoo, että ongelmat painottuvat 15–20:lle eri postinumeroalueelle."

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004999357.html

MTV: "Yrittäjät pulassa Postin epäluotettavuuden takia – Posti kuittaa: Palveluiden laatu erittäin hyvä."

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/yrittajat-pulassa-postin-epaluotettavuuden-takia-posti-kuittaa-palveluiden-laatu-erittain-hyva/6125526