Tämä on tarina elävästä elämästä, siitä kun TE-keskuksen lähettämä selvityspyyntö katoaa postissa, niin työttömälle lätkäistään kahden kuukauden karenssi, kun ei ole selvitystä pystynyt antamaan määräaikaan mennessä, koska ei ollut siitä tietoinen.
Työtön yrittää sen jälkeen, kun saa tiedon karenssista saada yhteyttä TE-keskuksen virkailijaansa, mutta turhaan. Soittopyynnön työtön jätti, ensimmäinen soittoyritys kahden viikon päästä siitä, työtön vastaa, mutta puhelimen toisesta päästä ei kuulu mitään. Työtön yrittää soittaa takaisin, mutta turhaan.
Seuraava yritys TE-keskuksesta kahden viikon päästä edellisestä, tällä kerralla työtön istui bussissa eikä hälyn vuoksi kuullut puhelintansa. Työtön yrittää soittaa takaisin, mutta turhaan. Soitto valtakunnalliseen numeroon, jossa laitetaan uusi soittopyyntö. Soittoa ei koskaan kuulunut, mutta neuvotaan tekemään valitus päätöksestä.
Seuraavalla viikolla työtön soittaa uudelleen valtakunnalliseen numeroon, tällä kerralla hän saa myös neuvoa, että kannattaa tehdä uudelleenkäsittelypyyntö ja laittaa päivärahahakemus Kelaan, koska määrätty karenssiaika on jo ohitse. Työtön tekee työtä käskettynä. Uudelleenkäsittelypyyntö ja päivärahahakemus tehtiin.
Käynnistyy näytelmän seuraava vaihe. Päivärahahakemus onkin niin sanottu uusi hakemus, jonka käsittelyaika on, yllätys yllätys, kaksi viikkoa. Työtön istuu kotona täysin rahattomana, koska edelliset rahat on saanut lokakuussa, silloin toimeentulotukena, joka oli sekin pienempi kuin normaali työttömyyspäiväraha.
Uudelleenkäsittelystä tulee päätös, karenssi perutaan, mutta päivärahahakemuksen käsittely kestää edelleen sen kaksi viikkoa. Työtön soittaa Kelaan, jonotusaika 20 minuuttia, jokainen minuutti maksaa työttömälle matkapuhelinverkkomaksun. Ei siis mitenkään halpaa lystiä, rahattomalle työttömälle.
Lopulta puhelimenpäähän saadaan virkailija, joka kertoo, että uusien hakemuksien, jollaiseksi tämä karenssista johtuen luetaan, kestää kaksi viikkoa. Karenssista, joka siis nyttemmin on peruttu. Sitä ei siis virallisissa papereissa enää ole ollutkaan. Virkailija ottaa suullisesti vastaan työttömyysajan ilmoituksen karenssinalaisilta päiviltä ja lupaa yrittää kiiruhtaa hakemusta.
Kiiruhtaminen tosin tarkoittaa sitä, että päätös tehtäisiin aikaisintaan seuraavana päivänä ja työtön joutuisi olemaan nälissään rahatta vielä seuraavankin viikonlopun. Työtön, jolla laskut odottavat maksajaansa, vatsa ruokaa ja matkakorttikin tulisi ladata, jotta työnhaku onnistuisi. Tällaista siis täällä Suomessa, hyvinvointivaltiossa, jossa köyhillä ja työttömillä ei ole minkäänlaista ihmisarvoa.